EFIllä etelään -mainio matkapyörä

Ajelin syyskuun loppupuoliskolla Rostockista Fuengirolaan tuolla meidän punaisella Classic EFIllä.

Kuten keväällä kerroin, ostettiin se ihan reissuvehkeeksi. Matkapyörän siitä teki ne kaatumaraudat ja tavarateline, lisäksi hankittiin Hitchcockilta Givin sivulaukut telineineen. Syyskuun alussa, vielä ennen matkaanlähtöä, laitettiin ne Hitchcokin paremmat jarrupalat, -kengät ja -levy sekä tehokkaampi etulamppu ja vilkkujen valot. Muuten vakipyörä, mittarissa lähtiessä 7600 ja perillä 11800 kilometriä.

Olis sinne suorempaakin pääsyt, Google Mapsin mukaan n 3200 kilometrin ajolla, mutta kiertelin pikkuteitä pitkin, välttäen valtateitä, moottoriteistä puhumattakaan. Reissu kesti 17 päivää, joista maantiellä 15.

Kokemukset oli vallan myönteisiä. Pyörä pelasi hyvin, ongelmitta. Pienet mutkatiet oli kuin tehty Rojaalin 60-80 nopeuksille ja joka paikassa joku tuli kehumaan kaunista pyörääni, ihan niinkuin Suomessakin.

Reitti vei monen ns mutkatieparatiisin kautta: Harz, Thuringervald, Franken, Scwäbische Alpen, Bodensee, Interlaken, Chamonix, Vercours, Chevennes, Itä-Pyreneet, Andorra, Valencian ja Andalucian rantavuoristot. Kyllä mutkia riitti ja renkaat kului sivuiltakin. Olin vaihtanut ennen matkaa uudet Avonin Road Riderit alle, hyvin piti nekin Saksan vuoristojen räntäsateesta Espanjan helteisiin.

Keväällä takaisin kotiin, mutta talvella pitänee käydä siellä vielä ajelemassa.